Kuten nimestä voi päätellä, keskittyvät hyväntekeväisyysjärjestöt toisten auttamiseen. Hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta ei yritysten tapaan perustu taloudellisen voiton tavoitteluun, vaan saatu tuotto lahjoitetaan valittuihin avustuskohteisiin.

Vaikka tarkoituksena on, että tuotto menee mahdollisimman lyhentämättömänä nimenomaiseen avustuskohteeseen, on useissa hyväntekeväisyysjärjestöissä myös palkattua henkilökuntaa. Tämä on välttämätöntä toiminnan järjestelmällisyyden ja jatkuvuuden mahdollistamiseksi, joten osa tuotosta suunnataan työntekijöiden palkkoihin. Seuraavien rivien myötä pohdimme sitä, mitä hyväntekeväisyys on, miksi sitä tehdään ja miten hyväntekeväisyysjärjestöt toimivat?

Mitä on hyväntekeväisyys

Hyväntekeväisyys-termillä tarkoitetaan ihmisten, eläinten, järjestöjen, organisaatioiden, tai yhteisöjen auttamista ilman oman edun tavoittelua. Toiminnan keskiössä on pyyteetön auttamisenhalu. Usein hyväntekeväisyys kohdistuu erilaisiin avuntarpeessa oleviin yhteisöihin, vanhuksiin, lapsiin, vammaisiin, vähäosaisiin tai sairaisiin.

Laajemmassa, kansainvälisessä kontekstissa auttamiskohteena voivat olla esimerkiksi sotaorvot, ihmiskaupan uhrit tai katulapset. Hyväntekeväisyystyöllä voidaan myös pyrkiä edistämään urheilu- ja liikuntatoimintaa, taidetta, tiedettä ja ympäristön kunnossapitoa, tai ennaltaehkäistä syrjäytymistä, kiusaamista ja päihteidenkäyttöä.

Hyväntekeväisyys ei aina kohdistu pelkästään ihmisiin, yhteisöihin ja eläimiin. Hyväntekeväisyyden kohteena voi olla niin ikään kansallisaarteiden suojelu. Ympäristönsuojelu on tärkeä hyväntekeväisyyden muoto, eikä se vaadi hyväntekijältä suuria resursseja. Ympäristöasiat, maapallon sietokyky ja eläinten oikeudet ja elinolosuhteidensuojelu lukeutuvat tärkeisiin hyväntekeväisyyskohteisiin.

Monen kampanjan tarkoituksena on lisätä nimenomaan ihmisten tietoisuutta siitä, ettei nykyisenlainen luonnon ja eläinten riisto voi jatkua ilman hätkähdyttäviä ja peruuttamattomia seurauksia. Eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen ja napajäätiköiden sulaminen eivät ole tuulesta temmattuja uhkakuvia, vaan valitettavia tosiasioita, joiden ehkäiseminen vaatii toimia.

Tyypilliset hyväntekeväisyysjärjestöt ja niiden toimintatavat

Hyväntekeväisyysjärjestöt ovat ihmisten, eläinten ja yhteisöjen auttamiseksi perustettuja toimijoita. Talousavun lisäksi hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat työvoimaa ja aineellisia resursseja, kuten toimitiloja, vaatteita, huonekaluja ja elintarvikkeita. Vaikka valtaosa hyväntekeväisyysjärjestöistä keskittyy ihmisten auttamiseen, toimitaan myös luonnon ja eläinten hyväksi aktiivisesti.

Tunnettuja, ihmisiin keskittyviä hyväntekeväisyysjärjestöjä ovat esimerkiksi Punainen Risti, Lastenklinikoiden Kummit ry, Pelastakaa lapset ry, Unicef, Plan International ja erilaiset syöpäjärjestöt. Kansainväliseen auttamistyöhön keskittyvät kriisiapujärjestöt tarjoavat akuuteissa hätätilanteissa apua sotien ja luonnonkatastrofien uhreille. Myös kirkot tekevät lähetystyön puitteissa hyväntekeväisyystyötä.

Pitkän tähtäimen kehitysyhteistyöhankkeilla tuetaan puolestaan ruoka- ja vesihuoltoa sekä hygienia-, terveydenhuolto-, koulutus- ja työllistämishankkeita. Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksiin liittyvät hankkeet. Näiden avulla on tarkoitus vähentää äitiys- ja imeväiskuolleisuutta, edistää seksuaaliterveyttä, ehkäistä seksuaalista kaltoinkohtelua ja ihmiskauppaa ja lisätä koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoja taloudellisen riippumattomuuden edistämiseksi.

Hyväntekeväisyystyön rahoitus

Hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta perustuu pitkälti yksityishenkilöiden ja organisaatioiden tekemiin lahjoituksiin – olivat ne sitten rahaa tai tarpeellisia tuotteita kuten ruokaa, vaatteita, lääkintätarvikkeita, harrastusvälineitä, tietotekniikkalaitteita, huonekaluja tai eläinten hoitoon liittyvää välineistöä.

Yritykset saavat positiivista näkyvyyttä suurista lahjoituksista, jotka ovat nykyisin osa monien yrityksien strategiaa. Vaikka taustalla taatusti on myös aitoa altruistista ajatusta, edistävät hyväntekeväisyyskampanjat vääjäämättä yrityksen myyntiä ja vahvistavat sen imagoon liittyviä positiivisia. Tällaisen toiminnan kohdalla voikin puhua tietynlaisesta win – win -tilanteesta.

Aineellisten lahjoitusten hankintaan ja rahankeruuseen on olemassa monia eri keinoja ja kanavia. Sopiva toimintatapa riippuu luonnollisesti toiminnan ja hyväntekeväisyysjärjestön yleisluonteesta sekä avustustyön laajuudesta. Järjestöillä on usein palkattua henkilökuntaa, joka huolehtii rahojen asianmukaisesta hallinnoinnista ja siitä, että lahjoitetut summat ohjautuvat oikeaan avustuskohteeseen.

Lista- ja lipaskeräykset ovat malliesimerkkejä perinteisistä rahankeräyskampanjoista ja Seurakunnat keräävät edelleen kolehtia auttamistyötä varten. Näiden ohella kansallisten tai kansainvälisten suurkeräysten yhteydessä lahjoituksen voi tehdä myös puhelimitse, joko tekstiviestitse tai soittamalla. Tuolloin viestistä tai puhelusta ohjautuu automaattisesti tietty summa kyseessä olevaan hyväntekeväisyyskampanjaan. Nykyisin keräyksiä järjestetään yhä enenevissä määrin netissä. Tuolloin lahjoituksen voi tehdä osallistuminen tapahtuu maksukortin tai verkkopankin kautta.

Edellä mainittujen rahankeruumuotojen lisäksi jotkut hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat erilaisia tuotteita, joita ostamalla ostaja tukee järjestön toimintaa. Joillakin järjestöillä on omia liikkeitään, mutta yhä useampi ketjuliike on nykyisin mukana erilaisissa kampanjoissa, joissa osa tietyn tuotteen myyntihinnasta ohjautuu hyväntekeväisyystyöhön.

Suomessa rahankeräykseen lain mukaan viranomaisten myöntämä toimintalupa. Luotettavalla hyväntekeväisyysjärjestöllä lupa-asiat ovat luonnollisesti asianmukaisella tolalla. Suuret, luottamusta herättävät avustusjärjestöt ovat suositeltavia vaihtoehtoja, sillä niille lahjoittamalla voi olla lähes varma siitä, että apu menee oikeaan osoitteeseen.

Miten auttaa hyväntekeväisyysjärjestöä?

Hyväntekeväisyystoiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön. Isommilla järjestöillä on palkallisia työntekijöitä, mutta silti monet kampanjat ovat täysin riippuvaisia ihmisten halusta talkoohengessä auttamiseen. Paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan kannattaa ehdottomasti osallistua, mikäli ihmisoikeudet tai luonto ja eläimet ovat sydäntä lähellä, ja osallistumiseen on aikaa ja energiaa.

Hyväntekeväisyystyöstä saa hyvän mielen, ja toimintaan osallistuminen tarjoaa parhaassa tapauksessa hyviä kontakteja myös ammatillisessa mielessä, ja auttamisen lomassa tarjoutuu mahdollisuus verkostoitumiseen. Esimerkiksi eläinten ystäville vapaaehtoistyön eläinten parissa on itsessään hyvin palkitseva kokemus – kaikille osapuolille.

Monien järjestöjen toiminnan jatkuvuus lepää säännöllisten lahjoittajien ja tukijoiden harteilla. Käytännössä lahjoittaminen tapahtuu siten, että tililtä velotetaan lahjoittajan valitsema summa sovitun aikataulun mukaisesti. Tyypillinen lahjoitusfrekvenssi on joko kuukausittain tai kerran vuodessa.

Myös kertamaksut auttavat, olivat ne sitten kuinka pieniä hyvänsä. Yksi helpommista tavoista on tipauttaa kolikko rahalippaaseen esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Korttiostojen määrä on lisääntynyt etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti, ja yhä harvempi kanniskelee nykyisin käteistä mukanaan. Tämä on huomattu myös seurakunnissa, ja lahjoituksia voi tehdä nykyisin helposti netissä.

Tämän ansiosta lahjoituksen voi nykyisin tehdä myös korttioston yhteydessä vaikkapa siten, että kuitin loppusumma pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Tämä on luonnollisestikin täysin vapaaehtoista, eikä myyjän kysyessä lahjoitushalukkuudesta ole pakko vastata myöntävästi, mikäli lahjoittaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista tai kiinnostavaa.

Feissarit ovat hyvin tunnettu ja yleinen hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintamuoto. Feissarit ovat järjestön työntekijöitä, jotka kohtaavat ihmisiä joko kaduilla tai esimerkiksi ostoskeskuksissa. He jakavat tietoa ja keskustelevat ihmisten kanssa eri vaikuttamisen- ja auttamisenmuodoista. Epäkohdista ja avuntarpeesta vakuututtuaan kadun kulkijat saattavat lahjoittaa rahaa tai osallistua lipaskeräykseen. Usein he ilmoittautuvat myös uutislistalle ja saavat täten lisätietoja järjestön toiminnasta ja projektien etenemisestä sähköpostitse.